En ole varma koska syksy oikein tuli. Varmaankin jossain siinä muuton ja elämän pohdiskelujen välissä kun ikääkin (ja viisautta?) ehti tulla lisää. 

Kynttil%C3%A4t.jpg

Suurin osa kokee syksyn olevan jonkinlainen uusi alku ja minä senkun olen ollut menneessä. Ajatukset vain kiertävät ympyrää ja niillä tuntuu olevan ihan oma tahto. Sellaisetkin asiat putkahtelevat jostain, jotka ovat olleet kauan unohduksissa. Olen yrittänyt ajatella, että kaikkia ihmisiä ei ollut tarkoitettu jäämään vaan pelkästään käymään omassa elämässä silloin kun heitä siihen tarvitsi. Kaikesta voi oppia jotain enkä olisi muuten tässä juuri tälläinen minä ilman sitä menneisyyttä joka oli. Ei kaikki mene aina kuin elokuvissa. Tämähän on vain elämää.

Pihlajanmarjat.jpg

Katselin tässä eräänä iltana teeveestä Maria Veitola yökylässä, jossa Maria oli Jutta Gustafsbergin luona kylässä. Siinä Jutta sanoi suunnilleen näin: "Ennemmin on se mikä nyt on ja niin vahva kuin nyt on vaihtamatta mitään pois. Koska ilman sitä mitä oli ennen ei olisi siinä missä on nyt."  

Vaikeudet pitäisi aina osata kääntää vahvuuksiksi ja tuohon ajattelutapaan pyrin itsekin. Vaikka se ei todellakaa aina ole helppoa, omat ajatukset kun eivät aina miellytä itseä. Toisaalta huonotkin ajatukset pitää käydä läpi jotta pystyy taas jatkamaan ilman niitä. Ilman, että jää vatvomaan asioita liikaa joille ei enää voi mitään. Valintoja on tehtävä päivittäin ja aina ne eivät ole niitä oikeita, mutta ne on tehtävä tilanteen ja sen mukaan mikä sillä hetkellä tuntuu oikealta vaikka valinta sitten olisi se vääräkin.

Lehdet.jpg